Kevytyrittäjän työttömyysturva
Kevytyrittäjäkin kuuluu lakisääteisen YEL-vakuutuksen piiriin, jos YEL-työtulot ylittävät 8 063,57€ (vuonna 2021) rajan ja yrittäminen on pidempi aikaista. Tällä summalla ei kuitenkaan työttömyyden kohdatessa saada kuin perusturvaa. Saadakseen ansiopäivärahaa, täytyy Kevytyrittäjän liittyä työttömyyskassan jäseneksi. Jotta jäseneksi voi liittyä täytyy toimia vähintään 15 kuukautta yrittäjänä työttömyyttä edeltäneiden 48 kuukauden aikana. Jos tämä työssäoloehto ei täyty, yrittäjä voi kuitenkin olla oikeutettu Kelan maksamaan työmarkkinatukeen.
Ansiopäivärahan määrä perustuu Kevytyrittäjän vahvistettuun YEL-työtuloon. Työssäoloehdon lisäksi vuonna 2021 täytyy työtulon olla vähintään 13 247 € vuodessa. Tällä summalla on mahdollisuus saada ansiopäivärahaa noin 869€ kuukaudessa. Yrittäjän työssäoloehto ei täyty niinä kuukausina joina YEL-työtulo jää alle määritellyn rajan.
Kelan maksama peruspäiväraha on noin 726 € sellaisille yrittäjille, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan, mutta työssäoloehto ja YEL-työtulo täyttyy. YEL-tulon määrällä ei ole vaikutusta peruspäivärahan suuruuteen.
Päätoiminen yrittäjä ei voi saada työttömyyskorvausta ellei päätoimisen yrittäjyyden katsota päättyneen. Jos yrittämiseen käyttämäsi työaika on niin iso, että sen mukaan et pystyisi ottamaan muuta kokopäiväistä työtä vastaan, olet päätoiminen yrittäjä. Sivutoimisen yrittäjän on mahdollista saada soviteltua päivärahaa, eli normaalia pienempää korvausta.
"Olet oikeutettu työttömyyskassan ansiosidonnaiseen päivärahaan kun: YEL-työtulosi on vähintään 13 247€ ja olet toiminut yrittäjänä vähintään 15 kuukautta työttömyyttä edeltävien 48 kuukauden aikana"
"Jos kuitenkaan et ole kassan jäsen, voit hakea Kelasta peruspäivärahaa kun: työssäoloehto ja YEL-työtulo täyttyy"
Lähes puolet uusista yrittäjistä asettaa YEL-työtulon minimiin
Eläketurvakeskuksen tilastoista voi lukea, että noin 40% uusista yrittäjistä asettaa oman YEL-työtulonsa minimiin. Tällä summalla ei vielä saavuteta ansiosidonnaista sosiaaliturvaa. On ymmärrettävää, että toimintansa alussa pyritään kaikkia kuluja vähentämään, mutta YEL-vakuutuksen kohdalla asiaa ei välttämättä kannattaisi nähdä vain kuluna. YEL-vakuutusmaksut ovat verotuksessa vähennettäviä kuluja. Kevytyrittäjä voi vähentää nämä maksut lopullisessa veroilmoituksessaan. Lisäksi uusi yrittäjä saa alennusta YEL-vakuutusmaksustaan neljän vuoden ajan, joten laskennallisesti olisi edullista maksaa isompaa YEL-työtulo maksua ja nauttia reilumpaa alennusta. Saisi kerättyä itselleen suurempaa turvaa, alennettuun hintaan.
Huomoita kannattaa myös kiinnittää siihen, että nämä minimirajat työttömyyskassan osalta ovat nousseet joka vuosi, joten oma työtulo kannattaa aina tarkistaa, että ehdot omalla kohdalla täyttyvät.
Jos yrittäjä jää työttömäksi ja YEL-alaraja ei ole ylittynyt, kannattaa YEL-vakuutus päättää.
"Kelan maksamaa työmarkkinatukea on mahdollista saada jos työssäoloehto ei täyty tai YEL-työtulosi on liian pieni"
Työssäoloehdosta
Työssäoloehtoon ei lueta töitä joita mahdollisesti tehdään sairauspäivärahaa tai osasairauspäivärahaa saadessa. Myöskään työssäoloehto ei välttämättä kerry äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan, alle 3-vuotiaan lapsen hoidon tai päätoimisen opiskelun ajalta.
Työmarkkinoilta voi olla pois enintään kuusi kuukautta menettämättä työttömyyspäiväraha oikeuttaan. Laissa on joitakin kohtia jonka mukaan myös pidempi poissaolo on mahdollista.
Linkkejä aiheeseen liittyen
https://yrittajakassa.fi/jaseneksi/tyossaoloehdon-kertyminen-ja-voimassaolo/
https://www.kela.fi/tyomarkkinatuki
https://yrittajakassa.fi/tietopankki/tyomarkkinoilta-poissaolo-hyvaksyttavat-syyt/
https://yrittajakassa.fi/tietopankki/tarkastelujakson-pidentaminen/
https://www.kela.fi/mika-on-tyossaoloehto
HAKUSANOJA:
kela, YEL-vakuutus, työttömyys, ansiosidonnainen, peruspäiväraha, työmarkkinatuki, YEL-työtuloraja